Matka Nerjaan, Espanjan etelärannikolle 26.3.-2.4.2004


KEVÄINEN NERJA 26.3.-2.4.2004

– Con un cordial saludo –



Sukuseuratoiminnassa pähkäillään tämän tästä, mitä tehdään, mitä järjestetään. Niin myös Simo Hörkön sukuyhdistys ry:ssä. On tehty matkoja Johannekseen ja muuallekin itärajan tuolle puolen. On retkeilty kotimaassa, risteilty Itämerellä. Vähän ehkä leikkimielelläkin esitetty kutsu ja ajatus matkasta Espanjaan sai pikku hiljaa asiat loksahtamaan niin, että maaliskuussa teimme matkan Nerjaan, Espanjan etelärannikolle. Ryhmä, joka lopulta matkaan lähti, ei ollut suuren suuri (9 henkilöä), mutta pienellä porukalla asiat sujuivat joustavasti, sekä suunnittelu että varsinainen matka.

Alkumatkan Hki-Vantaan lentokentälle meidät kuljetti Hannu Hörkkö ja oli vastassa kun matkalta palasimme. Mieleen juolahti, että jo 1500-luvulla Hannu (Matinpoika) Hörkkö kuljetti traania Tukholman linnan varastoon.

Kutsun esittäjä Jorma Kesäläinen on asunut Espanjassa nelisen vuotta. Hänet tapasimme heti saapumista seuraavana päivänä. Vietimme yhdessä iltaa ruokailun merkeissä ja kun karjalaisia on koolla juttua piisaa. ”Juuria” pengottiin sieltä täältä ja vähän tuoltakin. Löytyi Plagmaneja (=Ehrnrooth), Villoja kuin myös Espanjasta Saksan kautta Suomeen tulleita esiäitejä.

Espanjalaisesta elämäntavasta ja ihmisluonteesta saimme tuntumaa, kun Jorma ja Telle kertoivat asumisestaan ja kokemuksistaan.

Sää Espanjassa on koko talven ollut vähän oikukas, niin myös matkamme aikana.Välimeren pauhu ja vaahtopäät varsinkin öisin herättivät kunnioitusta ja ihailua suurta merta kohtaan. Ilma oli lämpimänkostea kun tutustuimme Nerjaan, joka on 15000 asukkaan kaupunki. Vanhankaupungin kujilla aisti eteläespanjalaisen elämänmenon, näki valkeiksi kalkitut talot ja takorautaporttien taakseen kätkemät patiot. Rannalta löytyi lukuisia poukamia, joissa voi sään salliessa harrastaa auringonpalvontaa ja uimista.

Frigilianan kylään kävimme tutustumassa. Asukkaita siellä on noin 2000. Kadut ovat todella jyrkkiä ja ylhäältä on mitä hienoimmat näköalat. Kylä sijaitsee 300 m merenpinnasta ja kirkkaalla ilmalla sanotaan näkyvän Afrikan rannikonkin. Katujen varsilla on pieniä artesaaniliikkeitä, joista voi ostaa paikallisia tuotteita mm. käsitöitä, viiniä, hunajaa.
Nerja on kuuluisa myös sen lähellä olevista tippukiviluolistaan ”Cueva de Nerja”. Luolat on löydetty vasta vuonna 1959 ja ovat yksi suurimmista ja kauneimmista tippukiviluolista Euroopassa. Mielenkiintoiset ja näkemisen arvoiset.

Myös Malagassa, Andalusian pääkaupungissa kävimme. Pablo Picasso on syntynyt siellä ja uuteen Picassomuseoon tutustuimme. Virkapukuisia turvamiehiä oli useita, valokuvata ei saanut, mukanamme olevat laukut läpivalaistiin ennen sisäänpääsyä ja koko ajan kävijöitä tarkkailtiin.

Kävimme myös ihmettelemässä suuressa ’Santa Igesia Catedral Basilica de Malaga’:ssa.
Flamencokin tuli tutuksi Nerjan keskustassa ’El Colono’-ravintolassa, jossa illallisen ohessa esiintyi tulinen tanssiryhmä.

Kokonaisen päivän vietimme Granadassa. Kaupunki sijaitsee Sierra Nevadan vuoriston kukkuloilla 700 m merenpinnan yläpuolella. Iltapäivällä tutustuimme Alhambran palatsilinnaan, joka Albayzin linnan kanssa muodostaa Granadan vanhan osan. Alhambran linnoitus rakennettiin 1300-luvulla islaminuskoisten maurien hallintokauden aikana. Rakennukset ovat vieläkin upeita ja tuhannen ja yhden yön tunnelman voi aistia. Seinissä on itämaisista matoista tuttuja kuvioita ja islaminuskoon liittyviä tekstejä. Palatsissa on myös lukuisia koristepylväitä, vesialtaita, istutuksia. Kaikki hyvin hoidettua kuin myös puutarha ympärillä. Tutustuimme myös Generalifeen, emiirien kesäasuntoon, joka sijaitsee Alhambraa korkeammalla. Hyvinhoidettua puistoa on hehtaarikaupalla myös kesäpalatsin ympärillä. Oppaan johdolla vaellus palatseissa ja puistoissa kesti kolmisen tuntia ja kävelykilometrejä kertyi useita. Alhambra ja Generalife on valittu maailmanperintökohteiksi.

Viikko kului nopeasti ja paljon mielenkiintoista jäi vielä näkemättä ja kokematta.