Vuosikokous ja ”Hörkönmäeltä nyky-Suomeen” -kirjan julkistamistilaisuus 15.2.2015 Piikkiössä

HÖRKÖNMÄELTÄ NYKY-SUOMEEN

Simo Kristianinpoika Hörkön suvun vaiheita

Viipurin läänin Johanneksen pitäjässä, Koskijärven kylässä, Hörkönmäen sukutalossa syntyi 8.9.1826 Simo Kristianinpoika Hörkkö. Tänä vuonna Simon syntymästä on kulunut 189 vuotta. Suku on laajentunut näiden vuosien aikana melkoisesti, sillä syksyn 2014 henkilötietojen mukaan jäseniä oli 947.

Simo syntyi perheeseen, jonka talonpoikaiset juuret ulottuivat aina 1500-luvulle asti. Hörkön sukutilan ensimmäisenä omistajana mainitaan Hannu Hörkkö (Hans Hörken), joka isännöi tilaa 1544-1562. Simo sai tämän perintötilan haltuunsa setänsä Matti Sakariaanpoika Hörkön vaimolta Vapulta vuonna 1870. Simo oli 11. isäntä tällä kantatilalla. Pääasiallisen toimeentulon perhe sai maanviljelyksestä mutta toimeliaana miehenä Simo harrasti maanviljelyksen lisäksi talonpoikaispurjehdusta, josta sai lisäansioita perheelleen. Hän seilasi mm. Pietarin, Narvan, Tukholman ja Viron satamiin asti. Kotikunnan asiatkin kiinnostivat, niinpä hänet valittiin Johanneksen ensimmäisen kuntakokouksen varajäseneksi ja lukuisten lautakuntien jäseneksi. Simo oli perustamassa myös ensimmäistä kansakoulua Vaahtolaan sekä Johanneksen ja Koiviston yhteistä maamiesseuraa.

Simo Kristianinpoika Hörkön perheeseen syntyi 12 lasta. Lapsista 7 eli aikuiseksi ja perusti perheen paitsi Taavetti, joka eli elämänsä naimattomana. Simon jälkipolvista muodostui kuusi sukuhaaraa; Aabraham Simonpoika Hörkön, Aleksanteri Simonpoika Hörkön, Eva Simontytär Tikan, Maria Simontytär Kesäläisen, Karoliina Simontytär Kaijasen ja Amanda Simontytär Etholenin sukuhaarat.

Tämä ahkera talonpoika, kylänvanhin ja kirkkoväärti kuoli 23.12.1902 Hörkönmäen talonsa rappusille, tyttärensä Amandan käsivarsille. Sanomalehti Viipuri julkaisi numerossa 4/1903 Simon muistokirjoituksen.

“Maanpoveen laskettiin tk. 4 päivänä lukuisten sukulaisten
ja tuttavien läsnä ollessa yksi Johanneksen huomattavimpia
vanhuksia, talollinen Simo Hörkkö Koskijärveltä. Äkillinen
kuolema katkaisi hänen elämänlankansa. Vainaja oli
paikkakunnalla tunnettu hiljaiseksi, vakavaksi ja kristillismieliseksi
mieheksi, sekä oli eläissään ollut monissa luottamustoimissa,
jossa hän aina esiintyi rehellisenä ja kaikkien yhteistä hyötyä
harrastavana kansalaisena. Muun muassa oli vainaja ollut
useampia vuosia kirkkoraadin jäsenenä.
Rauha kelpo kansalaisen tomulle.”

Simon jälkeläiset kokoontuivat helmikuun 15. päivänä Piikkiössä Juhlapalvelu Primadonnassa, jossa pidettiin sukuyhdistyksen vuosikokous ja tämän vuoden alussa valmistuneen sukukirjan “Hörkönmäeltä nyky-Suomeen” julkistamistilaisuus. Suvun jäseniä oli paikalla runsaslukuisesti.

Simo Kristianinpoika Hörkkö on sukuyhdistyksemme kantaisä. Nyt ilmestyneessä sukukirjassa kerrotaan Simon perheen vaiheista, jotka johtavat Johanneksen Hörkönmäeltä sotavuosien jälkeen nyky-Suomeen. Kirjassa on myös sukuhaaroittainen henkilöluettelo, joka on päivitetty vuoden 2014 henkilötietojen mukaan. Simo Hörkön sukuyhdistys, joka on Johanneksen ensimmäinen ja siten vanhin, julkaisi ensimmäisen sukukirjansa “Simo Hörkön Suku” vuonna 1990. Nyt julkaistun kirjan työryhmään kuuluivat Eira Laiho, Heikki Kesäläinen, Soile Suomi, Erja Etholen, Seija Kaijanen, Laila Peltola ja Jaakko Alhokankare. Paikalla olevat työryhmän jäsenet esittelivät kirjaa ja sen valmistusvaiheita.

Juhlassamme esiintyi Tuula Lauri, joka sai herkällä laulullaan ja enonsa Heikki Konton runoilla mielet herkistymään. Vilkkaan puheensorinan keskeytti kotiinlähdön aika. Heleät naisäänet ja tummat miesäänet sekoittuivat mahtavaksi kokonaisuudeksi, kun lauloimme Karjalaisten laulun. “…Oisko maata armaampaa kuin on kaunis Karjalamme laulun laaja kotimaa…”.

Lisää Simo Hörkön suvun vaiheista voit lukea kirjasta “Hörkönmäeltä nyky-Suomeen”. Kirja maksaa 30€ ja sitä voi tiedustella seuraavilta henkilöiltä: Eira Laiho puh 040-5129135 ja Soile Suomi puh 050-3427600.

Eira Laiho